Jouluturat

Fiktiivinen tarina, laulunäytelmän muodossa,  nimeltämainitsemattoman folkkibändin keikalta:

Folkkiurpot tulevat ovesta.

Mandolinisti:

Onko meille ruokaa keikan jälkeen?

Kieltävän vastauksen saatuaan tulevat silti sisälle ja alkavat soittamaan:

“Joy, it was for joy. That the church, law, and bourgeoisie didn't approve…”

Kitaristi ja Basisti asettuvat vastakkain mahat pystyssä toisiaan vasten, muodostaen esteen josta valo ei paista läpi. Banjisti yrittää tunkea itsensä rytmiryhmän läpi jotta näkisi settilistalta seuraavan biisin, samalla kuuluu urputusta auki olevaan mikkiin:

”Mandolinisti hän se soitti, jälleen ihan mitä sattui tulemaan…”

Mandolinisti:

Kääntyy Banjistiin päin ja sanoo:

Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki.

Banjisti:

Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan tohtori ja banjisti, joka kannan minun banjoista kitaraani minun esi-isäini jälkeen. Hoo, miksi olet noin kehno soittaja?

Mandolinisti:

Yrittää liikkua ahtaalla lavalla mikin ääreen, mutta kaataa kömpelyyttään tölkin DI-boksin päälle

Basisti nostaa katsettaan ja tuijottaa laupeasti Mandolinistia.

Basisti:

Eipä se haittoo mittään.

Kitaristi:

Vaikka sinä kuinka olet yksi Mandolinisti ja Vokalisti ei sinun silti tule oleman kuin norsu posliinikaupassa, vaan siivoamaan jälkesi.

Mandolinisti:

Ei, vaan Hanuristi.

Hanuristi:

Haista sinä mursu…

Seisovat hetkeen vastakkain kunnes Miksaaja Mr T  siivoaa jäljet, jotta hänellä tulevaisuudessakin olisi sija ”tähtien pöydässä”.

” I´m walking lonely on the silent hills. No man can see my incredible skills. I´m strong and unbreakable, what in the world could defeat me“

Kitaristi:
Väsyttää ihan helevitisti ja on hirvee nälkä ja pyykit pitäs pestä ja siivota ja mennä futistreeneihin…

Kaikki soittavat yhdessä, jopa samaa kappaletta:

“You're sipping your beer in some worn out tavern. Taking it easy, minding your matters. Then these ruff-looking fellows start picking on you. You can't take it, just burst out, ´Go to Hell you pukes!´”

jatkuu...