Banjokitaraa käsittelee Risto, joka kantaa myös vastuuta bändin perustamisesta. Stemma-Leinoseksi kutsuttu fyysikko on vääntänyt Troubled Folksin ensimmäiset omat kappaleet eli biisintekokyvykkyyttäkin löytyy. Riston edestä löytyy myös mikrofoni, johon hän pääsee testaamaan keksimiään taustalauluja. Joskus ne sattuu, joskus ei.
Tane on mystinen maniskamies, jolta irtoaa säveliä myös viulusta ja todennäköisesti myös muista instrumenteista. Emme tiedä. Tane on bändin päävokalisti, ja lauluääntään hän hyödyntää myös toisessa musiikillisessa projektissaan, joka on Pienet Sievät -poikabändi. Ilmeisesti hän käy myös töissä.
Hepen kainalosta löytyy pystybasso, jota hän hyväilee jämäkin ottein. Metsätyömiehelle on siunattu myös lauluääntä ja siksi Hepe saa kantaa muutamassa biisissä päälaulajan viittaa hartioillaan. Lisäksi Hepen kuuluisalle E-sävelen stemmailmeelle on usein käyttöä. Siihen eivät muut pysty.Kaisu kaivaa treenien aluksi hanurinsa esille. Kosketinsoittimilla musiikkiharrastuksensa aloittanut bändin naiskiintiö on lyhyen hanuristiuransa aikana ehtinyt kuulla pitkän rivin erilaisia ja samanlaisia hanurivitsejä. Festivaalityössä (ei artistina) leipänsä tienaava Kaisu työntää korkeampia ääniä muuten miesvaltaiseen Troubled Folksin mullikuoroon.
Kitaran varresta löytyy kansankynttilä Pekka, joka hyppäsi bändiin alkuperäisen kitaristin Petrin muutettua ulkomaille. Hieman rokahtavampi kitarointimeininki on peruja Pekan rokkibänditaustasta, mutta toimii kuin tauti myös tässä pumpussa. Pekalle on tarjoteltu laulumikrofoniakin, mutta vielä hän on pystynyt jollain verukkein siitä kieltäytymään.Lisäksi keikoilla kulkee mukana hovimiksaaja Teemu.
Hyvä porukka, parempi meininki. Mitä joku ei osaa, niin sen toinen peittää omalla musisoinnillaan. Tai miksaaja laittaa nupit alas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti