Aina välillä tulee sohvalla istuessa tartuttua kitaraan ja
etsittyä sieltä jotain uutta. Tämän biisin kohdalla sieltä ei löytynyt mitään
uutta vaan kasa tuttuja sointuja tutulla tavalla esitettynä. Rämpyttelyä
jalostaen ja yhtä aikaa hyräillen näiden neljän soinnun päälle rupesi
rakentumaan laulumelodian nuppua. Tätä nuppua ruokkimalla ja makustelemalla löytyi
luonteva muoto a-osalle. Tämä tuntui huutavan yksinkertaista ja melodista
kertosäkeistöä, ja paljon käytettyjen sointukiertojen tunkio tarjosi jälleen
oivan pohjan mukavasti eteenpäin rullaavalle stemmoja huutavalle
kertosäkeistölle.
Tavoistani poiketen kysyin sanoituksen teemaan ehdotuksia
kaverilta, joka on alusta alkaen TF:n touhuja kiinnostuneen oloisena seurannut.
Empimättä mies ehdotti "heinänseivästystä". Asiasta innostuneena
rupesin kirjoittamaan tarinaa siitä, miten heinäkuinen seivästyspäivä
maaseudulla kulkee. Huomasin kuitenkin jo ensimmäisestä säkeistöä
hahmotellessani, että tarina kertookin mistä tahansa päivästä maaseudulla.
Tähän jos mihin oma lapsuus maaseudulla on tarjonnut hyvät lähtökohdat, joten
päädyinkin tekemään tekstin siitä, miksi maalla asuva mies viihtyy siellä niin
hyvin. Puhdas hatunnosto maaseudulle ja siellä asuville ihmisille.
Tekstistä sen verran, että riviparissa "Life is simple
for a simple man, simple always ain't that easy ma'am" onnistuin
mielestäni kiteyttämään oleellisen aika hyvin. Kertosäkeistön tekstin
muuttaminen joka kerta aiheutti ongelmia treenivaiheessa, ja välillä joku piruparka
laulaa edelleen joka kertsin koirasta, haulikosta ja oluttölkistä. Pavloville
työsarkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti